Uudenmaan rakuunarykmentti (URR). Ylikersanttii.
Brodeerattu.
Historia :
Ratsuväen ja rakuunoiden perinteikäs keltainen tunnusväri ulottuu asiakirjojen vahvistamina Ruotsin vallan aikaan. Tuolta ajalta peräisin olevista asiakirjamerkinnöistä löytyy maininta vuosilta 1656-1660 ratsuväen asepukujen keltaisesta tunnusväristä : " Tuntomerkkeinä olivat keltaiset nauhat päähineessä ja käsivarressa, päällystöllä pitkät, siniset,kultatupsuiset olkainvyöt."
Keltaisen värin ensimmäinen yhdistäminen ratsuväkeen itsenäistymisen kynnyksellä ajoittuu vuoteen 1917, jolloin marraskuun 2. päivänä muodostettiin Saksassa Jääkäripataljoona 27:n ratsuväkiosasto "Jäger zu Pferde", jolla oli oikeus käyttää Köningsbergin 3. Ratsujääkärirykmentin keltaista tunnusväriä.
Ratsuväen yleisväriksi keltainen vahvistettiin heinäkuussa 1918 annetussa Suomen senaatin sota- asiaintoimituskunnan käskylehdillä, joissa määriteltiin " Suomen sotajoukkojen virkapuku." Ratsuväen väriyhdistelmiä on vaihdettu jälkeenpäin mm. pukujen m/22 reunusnauhojen ja m/36 kauluslaattojen muutosten yhteydessä, mutta keltaisen säilyminen ratsuväkiosastojen päävärinä vuodesta 1918 lähtien.
Lääkäreille ja eläinlääkintäupseereille keltainen väri määriteltiin ensimmäisen kerran vuoden 1919 valtiohoitajan päätöksessä, joka koski "Valtakunnansotavoimien virkapukuja". Ohjeen mukaisesti "Olkaimet samat kuin upseereilla, mutta varustetut leijonan asemasta lääkärien Aesculapin sauvalla ja eläinlääkärien kiemuroivalla käärmeellä keltaisesta metallista". Keltainen on myös heraldiikassa käytetty väri, joka vastaa vaakunoiden metallista kultaa.